ISO 15118 -sarjan standardit: ”pakolliset kysymykset” Euroopan unioniin toimitettaville latausasemille

Kiinan latauspaaluteollisuudessa valmistajat keskittyvät usein ydinindikaattoreihin, kuten kustannuksiin, ulkonäköön, rakenteelliseen turvallisuuteen (paloluokitus/IP-luokitus/turvaetäisyys), suorituskykyparametreihin (virran ja jännitteen tarkkuus), yhteensopivuuteen (yhteensopivuus tärkeimpien ajoneuvovalmistajien kanssa) ja suojaustoimintoihin (hätäpysäytys/vikapysäytys), mutta ajoneuvojen ja latauspaalujen välisten tiedonsiirtoprotokollien johdonmukaisuuteen ei yleensä kiinnitetä riittävästi huomiota. Tutkimusten perusteella Kiinan CCC-sertifiointia koskevat standardit GB 39752 ja GB 44263, jotka viittaavat standardeihin GB/T 27930 ”Digitaalinen tiedonsiirtoprotokolla ulkoisten johtavien laturien ja sähköajoneuvojen välillä” ja GB/T 34658 ”Off board Conductive Chargers and Battery Management Systems for Electric Vehicles” (”Digitaalinen tiedonsiirtoprotokolla ulkoisten johtavien laturien ja sähköajoneuvojen välillä”) ja GB/T 34658 ”Off board Conductive Chargers and Battery Management Systems for Electric Vehicles” (”Sähköajoneuvojen ulkoisten johtavien laturien ja akkujen hallintajärjestelmien välisen tiedonsiirtoprotokollan johdonmukaisuustesti”), eivät ole pakollisia vaatimuksia.

Kun yritykset kuitenkin kääntävät huomionsa EU-markkinoille, tietoliikenneprotokollan yhdenmukaisuudesta tulee ylitsepääsemätön vaatimustenmukaisuuskynnys – ISO 15118 -sarjan standardeista on tullut latausasemien "passi" globaalille toiminnalle EU-säännösten pakollisen vaikutuksen myötä.

Eurooppalainen latausasemia koskeva asetus IEC 61851-24:2014/2023, liite C, on jo määritellyt, että tasavirtalatausasemien korkeamman asteen tiedonsiirron on täytettävä standardin DIN SPEC 70121:2014 tai ISO 15118-2:2014 vaatimukset (jompaakumpaa tai molempia voidaan tukea samanaikaisesti).

Tämä vaatimus on tuonut haasteita joillekin kotimaisille panostuspaaluyrityksille.

Mutta olipa kyseessä sitten SECC-moduulien ostaminen tai kehittäminen itse, se on vasta ensimmäinen askel. Kun SECC-moduuli on asennettu latausasemaan, on vielä todistettava, että moduuli täyttää eurooppalaisen standardin DIN SPEC 70121:2014 tai ISO 15118-2:2014 vaatimukset yhdistettynä koko asemaan.

Kustannusten säästämiseksi monet paaluyritykset päättävät tukea vain DIN SPEC 70121 -standardia, koska se alentaa SECC:n ulkoistamisen kustannuksia ja helpottaa testausta.

Pelkkä DIN 70121 -standardin tukeminen ei kuitenkaan enää riitä täyttämään Euroopan unionin uusimpia vaatimuksia.

Euroopan unioni julkaisi kesäkuussa 2025 KOMISSION DELEGOIMAN ASETUKSEN (EU) 2025/656. Tämä asetus täydentää ja tarkistaa asetusta (EU) 2023/1804, joka koskee langatonta latausta, sähköisiä tiejärjestelmiä ja vedyn toimitusta tieliikenneajoneuvoille. Vuonna 2023 annettu ASETUS (EU) 2023/1804 tunnetaan paremmin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevana asetuksena (AFIR). Se on EU:n käyttöön ottama keskeinen poliittinen asetus, jolla pyritään nopeuttamaan siirtymistä nollapäästöiseen liikenteeseen ja puuttumaan vaihtoehtoisten polttoaineiden (sähkö, vety jne.) infrastruktuurin pulaan. Sen tarkoituksena on pakottaa jäsenvaltiot parantamaan infrastruktuuriverkostojaan, kuten latausta ja tankkausta, lainsäädännön avulla, poistaa käyttäjien huoli toimintasäteestä ja energian täydennyksestä sekä tukea sähköajoneuvojen, vetykäyttöisten polttokennoajoneuvojen ja raskaiden sähkökuorma-autojen laajamittaista yleistymistä.

Yksinkertaisesti sanottuna EU on julkaissut vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen (AFIR) tarkistetun version, jolla on täysi oikeudellinen vaikutus ja joka on pakollinen vaatimus, jota sovelletaan suoraan kaikkiin jäsenvaltioihin.

Tärkeitä muutoksia ovat:

• (1) Kaikkien julkisesti saatavilla olevien ja uusien tai kunnostettujen latausasemien, mukaan lukien vaihtovirta- ja tasavirta-asemien, on 8. tammikuuta 2026 jälkeen täytettävä vähintään standardin EN ISO 15118-2:2016 vaatimukset.
• (2) Kaikkien julkisesti saatavilla olevien ja uusien tai kunnostettujen latausasemien, mukaan lukien vaihtovirta- ja tasavirta-asemien, on 1. tammikuuta 2027 jälkeen täytettävä vähintään standardin EN ISO 15118-20:2022 vaatimukset. Jos latausasema tarjoaa automaattisia todennus- ja valtuutuspalveluita, kuten PNC (Plug and Play) -toiminnon, sen on täytettävä sekä standardin EN ISO 15118-2:2016 että standardin EN ISO 15118-20:2022 vaatimukset.

1. tammikuuta 2027 jälkeen kaikkien yksityisille latauspisteille asennettujen tai kunnostettujen latausasemien on oltava standardin EN IEC 61851-1:2019 mukaisia ​​tilan 2 vaihtovirtalatauspisteille ja standardin EN ISO 15118-20:2022 mukaisia ​​tilan 3 vaihtovirtalatauspisteille ja tilan 4 tasavirtalatauspisteille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien vuoden 2026 jälkeen asennettujen uusien tai kunnostettujen julkisten tasavirtapaalujen on täytettävä standardin EN ISO 15118-2:2016 vaatimukset, ja kaikkien vuoden 2027 jälkeen asennettujen uusien tai kunnostettujen tasavirtapaalujen ja tyypin 3 vaihtovirtapaalujen on myös täytettävä standardin EN ISO 15118-20:2022 vaatimukset.

Latausasemien tuoteperheessä ainoastaan ​​tilan 2 IC-CPD ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. Kiinassa tällaista kannettavaa latausasemaa kutsutaan ajoneuvoon asennettavaksi latausasemaksi, ja Euroopassa teho ei yleensä ylitä 3,7 kW. Asetuksessa (EU) 2025/656 annettu selitys on, että PWM:ää (pulssinleveysmodulaatiota) käyttävät tilan 2 vaihtovirta-asemat ovat riittäviä, ne tukevat standardia ISO 15118-2 tai 20, eivätkä ne tuo loppukäyttäjälle lisäarvoa.

Kotimaisille paalutusyrityksille tämä uusi asetus voi aiheuttaa merkittäviä teknisiä esteitä. Riittää, kun täytetään DIN 70121 -standardi, joka pian tulee pakolliseksi ISO 15118 -standardin tukemiseksi; tuetaan sekä ISO 15118-2- että ISO 15118-20 -standardeja. Jotkut globaalisti toimivista paalutusyrityksistä eivät tunne näitä standardeja ja heidän on ymmärrettävä DIN SPEC 70121-, ISO 15118-2- ja ISO 15118-20 -standardien väliset erot sekä niiden tukemisen tarkoitus. Miksi Euroopassa on niin paljon standardeja vaunujen ja paalutusyritysten väliselle kommunikaatiolle?

Tämä alkaa historiallisesta perinnöstä. Vuoden 2010 alussa IEC:n teknisen komitean 69 (TC69) ja ISO:n teknisen komitean 22 (TC22) yhteinen työryhmä aloitti yhteistyön ISO 15118 -standardisarjan kehittämiseksi. Tavoitteena oli ratkaista sähköajoneuvojen ja latausasemien välisen viestinnän standardoinnin kysymys. Työryhmän kattavan harkinnan ja halun luoda yhteensopiva pääversion vuoksi ISO 15118 -sarjan standardien valmisteluaika oli liian pitkä, mikä johti niiden virallisen julkaisun viivästymiseen.

Mutta markkinat eivät voi enää odottaa. Erityisesti saksalaiset autonvalmistajat toivovat, että heidän sähköajoneuvonsa voivat saavuttaa yleisen latauksen mahdollisimman pian ja saada markkinaetuja. Niinpä Saksan alan sidosryhmät yhdistivät voimansa ja DIN-standardin puitteissa poimivat osan ISO 15118 -standardin suhteellisen kypsästä sisällöstä kehittääkseen Saksan kansallisen standardin, joka voidaan ottaa välittömästi käyttöön. Vuonna 2012 julkaistiin DIN SPEC 70121; päivitetty vuonna 2014; testausspesifikaatiostandardi DIN SPEC 70122:2018 julkaistiin vuonna 2018.

ISO 15118 -standardi julkaistiin myöhään ja sen ensimmäinen painos julkaistiin virallisesti vuonna 2013. Vuosina 2014 ja 2018 julkaistiin peräkkäin erityisiä sovelluskerrosstandardeja ja testausstandardeja. ISO 15118 on laaja standardisarja, joka kehittyy nopeasti. Ensimmäisessä sukupolvessa on viisi johtavuuslataukseen liittyvää standardia:

DIN SPEC 70121:2014 -standardia voidaan pitää edellä mainitun ISO 15118-2/3 -standardin yksinkertaistettuna versiona. DIN SPEC 70121 tukee vain tasavirtalatausta, kun taas ISO 15118-1–5 -standardit tukevat sekä vaihtovirta- että tasavirtalatausta sekä TLS-salausta, plug and play (PNC) -toimintoa ja älykästä latausta.

Vuonna 2022 ISO 15118 -sarja julkaisi toisen sukupolven latausstandardin, nimittäin aiemmin mainitun ISO 15118-20:2022:n. Kuten aiemmin mainittiin, se tukee ISO 15118-2:een verrattuna myös TLS1.3-salausta, V2G:tä (sähköenergian siirtäminen verkkoon), WPT:tä (langaton lataus) ja ACD:tä (automaattinen kytkentälaite) alkuperäisellä tavalla.

Euroopan komissiolla on teollisuuspoliittisia näkökohtia. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettu direktiivi 2014/94/EU annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin se ei ollut vielä asetus, vaan pikemminkin direktiivi. Direktiivi eroaa asetusten pakollisista vaatimuksista, koska se määrittelee vain saavutettavat tulokset, mutta ei määritä määrällisiä vaatimuksia.

Euroopan komissio tunnustaa tarpeen nopeuttaa uuden energiainfrastruktuurin rakentamista, muuten vuoden 2050 hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttaminen on vaikeaa, ja lisäksi jäädään jälkeen kilpailussa autoteollisuuden ja hajautetun energian teollisuuden välillä. Tilanteen kääntämiseksi EU päivitti vuonna 2023 direktiivin 2014/94/EU asetukseksi (EU) 2023/1804 selkeillä määrällisillä tavoitteilla.

ISO 15118-20 -standardin vaatimukset osoittavat selvästi EU:n halun nopeuttaa latausasemien ja sähköajoneuvojen lähetyksen käyttöönottoa sähköverkossa, jälkimmäisen integroimalla syvästi sähköverkkoon. Liittymällä sähköverkkoon latausasemien kautta sähköajoneuvot eivät toimi ainoastaan ​​ajoneuvoina, vaan myös hajautettuina energian varastointiyksiköinä sähköjärjestelmässä ja ovat osa älykästä sähköverkkoa.

Säännösten julkaisemisen jälkeen Euroopan jäsenvaltiot ovat alkaneet reagoida niihin aktiivisesti. Ranska ilmoitti marraskuussa 2025 tarjoavansa ekologisia tukia yksityisten sähköajoneuvojen hankintaan. Saksa julkaisi marraskuussa 2025 latausinfrastruktuurin yleissuunnitelman vuoteen 2030 mennessä, joka on täysin Euroopan unionin asetuksen (AFIR) 2023/1804 mukainen.

Maailmanlaajuisesti johtavana kolmannen osapuolen testaus- ja sertifiointiorganisaationa T Ü VS Ü D:llä on 160 vuoden kokemus teknologiasta ja ammatilliset edut, ja se voi tarjota täyden elinkaaren vaatimustenmukaisuuden tukea panostuspaaluyrityksille. T Ü VS Ü D hyödyntää edelleen teknologisia, resursseihin ja globaaliin verkostoonsa liittyviä etujaan edistääkseen yhdessä globaalia hiilineutraaliutta liikenteessä ja energian kestävää kehitystä.